May 202012
 

Kesäruno kruunaa kesäjuhlan tunnelman. Juhannus ja muut kesäjuhlat kaipaavat tilanteeseen sopivaa kesärunoa.

Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta löytyy kaikki runoilija Eino Leinon alkuperäiskokoelmissa julkaistut runot ja runoelmat sekä runoja kokoelmien ulkopuolelta. Etenkin Eino Leinon runokokoelmassa Sata ja yksi laulua on monta kesärunoa, kuten runot Juhannus ja Kesä. Sivustolta löytyy myös kesäruno Syreenien kukkiessa. Leinon runokokoelmasta Kangastuksia löytyy rakastettu runo Lapin kesä.

Positiivarit-sivuston Värssypankki on runojen ystävän aarteisto, jonka osastosta vuodenajat löytyy myös kauniit kesärunot.

Sivustolta Rakkausrunot löytyy hauska Kesäloru.

Tältä sivustolta löydät koululaisten kesärunoja.

Sivustolta Airteg löytyy hauskat juhannustekstarit.

Sivustolta Tekstarit löytyvät juhannustekstarit ja kesätekstarit.

Kesä ja kesärunot ovat rakkauden ja kukkivan luonnon juhlaa!

Dec 122008
 

Pyhä Lucia, Sancta Lucia, on katolisen kirkon pyhimys, joka kuoli marttyyrina keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä. Pyhän Lucian päivä 13. joulukuuta osuu samalle päivälle esikristillisen keskitalven valon juhlan kanssa. Pyhimyksen nimi Lucia viittaa valoon. Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.
Legendan mukaan Lucia syntyi vuonna 283 Sisiliassa. Kun Lucia oli hyvin nuori, hänen isänsä kuoli. Koska perhe oli varakas, Lucialle oli varattu hyvät myötäjäiset ja hän kihlautui. Isän kuoleman jälkeen Lucian äiti sairastui punatautiin, johon tuohon aikaan yleensä kuoltiin. Lucia sai äitinsä tulemaan kanssaan Cataniaan Pyhän Agathan haudalle rukoilemaan. Ihme tapahtui, ja äiti parantui, jolloin Lucia kääntyi kristinuskoon ja vannoi pysyvänsä neitsyenä Pyhän Agathan tavoin.
Oman myötäjäisosuutensa Lucia pyysi itselleen ja käski jakaa sen köyhille. Perheen palvelija kertoi Lucian sulhaselle, että Lucia oli jakanut myötäjäiset köyhille ja että hän ei menisikään naimisiin miehen kanssa vaan on kääntynyt kristinuskoon ja menee naimisiin jonkin jalosukuisen herran kanssa. Harhaan johdettu sulhanen ilmiantoi Lucian viranomaisille, koska tuolloin Roomassa kristinusko oli kielletty. Lucia joutui oikeuden eteen ja hänet tuomittiin vietäväksi bordelliin ja pakotettavaksi prostituutioon. Pyhä Henki kuitenkin täytti Lucian ja hän muuttui niin painavaksi, että häntä ei pystytty edes vetohärkien avulla siirtämään. Kun Luciaa ei saatu siirrettyä, hänet päätettiin polttaa. Lucialle tehtiin rovio ja häntä valeltiin palavalla piellä sekä kiehuvalla öljyllä. Tuli ei kuitenkaan pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa. Lopulta hänet surmattiin iskemällä tikari hänen kurkkunsa läpi.
Toinen legenda kertoo, että eräs nuorukainen, joka ei ollut kristitty, ahdisteli Luciaa kanssaan naimisiin, koska oli rakastunut tämän kauniisiin silmiin. Kun ahdistelu ei näyttänyt päättyvän koskaan, Lucia repi silmät päästään ja lähetytti ne tarjottimella nuorukaiselle. Kun Neitsyt Maria näki Lucian vahvan uskon, hän antoi Lucialle kauniimmat uudet silmät. Nuorukainen järkyttyi tapahtuneesta ja kääntyi sen seurauksena kristinuskoon.
Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta Pyhän Lucian muistoksi erityisesti ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteinen Lucia-neito pukeutuu valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää. Lucia tuo kaikille valoa talven pimeyteen. Lucian päivää vietetään valon juhlana.
Luciaan liittyvät perinteet ovat syntyisin Lucian kotimaasta Italiasta. Nykyisessä muodossaan perinne sai alkunsa Länsi-Göötanmaalla 1700-luvulla ja levisi sieltä koko Ruotsiin ja 1900-luvulla myös Ahvenanmaalle ja Suomen muille ruotsinkielisillealueille. Perinnettä vietetään myös Tanskassa, Norjassa ja amerikanruotsalaisten keskuudessa. Länsi-Göötanmaalla vuonna 1746 vietetyssä juhlassa Lucialla ei vielä ollut kynttiläkruunua vaan siivet hartioillaan. Helsingin kaupunginmuseon mukaan Lucian esikuvana lienee ollut saksankielisten seutujen Christkindl, joka lienee tullut Ruotsiin protestanttisena aikana saksalaisten käsityöläisten mukana. Lucian kynttiläkruunu symboloi enkelin sädekehää. Lucian päivään liittyi Pohjoismaissa aikoinaan monia työkieltoja. Erityisesti ne koskivat leipomista, oluenpanoa, kehruuta ja kutomista. Yleisenä tapana oli, että suurimmat työt oli tehty Lucian päivään mennessä.
Suomessa Lucian päivän vietto 13. joulukuuta on vasta muutama vuosikymmen sitten alkanut levitä suomenkielisten keskuuteen. Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin toimesta. Ne valitsevat ehdokkaat, joista valtakunnallinen Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Äänestykseen liittyy hyväntekeväisyyskeräys. Ensimmäiset kansalliset kauneuskilpailut Lucian valitsemiseksi ja Lucia-kulkueen järjesti Ruotsissa Stockholms Dagblad 1928. Suomessa vastaava tapahtuma järjestettiin ensi kerran 1930. Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa ja hän osallistuu useisiin tapahtumiin. Lisäksi useilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan oma Lucia-neito, jota seuraa laulava kulkue. Sankta Lucia -laulu on alun perin napolilainen venelaulu, joka kertoo Napolin satamasta nimeltä Santa Lucia.
Dec 062008
 

Suomi-palkinto on Opetusministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto. Se voidaan myöntää tunnustuksena joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta. Suomi-palkinto voidaan luovuttaa yksittäiselle taiteilijalle, työryhmälle, yhteisölle, yritykselle tai kulttuuritapahtumalle.

Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993, mistä lähtien ne korvasivat valtion taidetoimikuntien myöntämät valtionpalkinnot kulttuurin eri alojen edustajille.

Kulttuuriministeri Stefan Wallin luovutti Helsingissä 2.12. vuoden 2008 Suomi-palkinnot, jonka saivat kuusi eri taiteenalan edustajaa:

Professori Pirkko Anttila on tehnyt merkittävän elämäntyön. Hän on kehittänyt uuden tieteenalan, käsityötieteen, ja tehnyt siitä kansainvälisesti tunnetun. Käsityötieteestä on tullut erinomainen tapa hahmottaa ja tarkastella tuotteiden kulttuurisia merkityksiä sekä taiteen tutkimusta.


Faces-festivaali
on vuotuinen etniseen musiikkiin ja muuhun kulttuuritoimintaan keskittyvä festivaali. Musiikin lisäksi festivaalin ohjelmistoon kuuluu tanssi, teatteri, elokuva, runous, näyttelyt, stand up -komiikka jne.

Kassandra ry:n tarkoituksena on vähentää uussuomalaisten ja eri kieliryhmiä edustavien kantasuomalaisten välisiä ennakkoluuloja sekä edistää uusiutuvaa suomalaista identiteettiä taiteen ja tieteen avulla. Yhdistys tarjoaa erityisesti eri kulttuuriryhmien naisille tasa-arvoa lisääviä kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisuuksia lahjakkuutensa kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Arkkitehdit Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki ja sen pääarkkitehdit ovat Suomen nykyarkkitehtuurin tunnetuimpia, tunnustetuimpia ja palkituimpia tekijöitä. He ovat suunnitelleet ja toteuttaneet valtavirrasta erottuvia, omaperäisiä ja arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisia rakennuksia, jotka ovat herättäneet myös kansainvälistä huomiota. Heidän arkkitehtuurinsa on ennakkoluulotonta ja yllätyksellistä rakennusmateriaalien ja tilojen yhdistämistä.

Runoyhdistys Nihil Interit r. y.
on Tommi Parkon ja Markus Jääskeläisen vuonna 1993 perustama suomalainen runoyhdistys. Nihil Interit on runon kirjoittajien ja lukijoiden yhteisö, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen runouden kirjoittamista, lukemista ja lausuntaa sekä runoudesta keskustelemista. Nihil Interit julkaisee runouslehteä Tuli&Savu, ylläpitää runouden verkkosivustoa Tuli&Savu Netti sekä digitaalisen, visuaalisen ja äänirunouden portaalia Nokturno.

Yhdistys julkaisee runokirjoja yhteistyössä Kirja kerrallaan -kustantamon ja Kustannusliike Nihil Interitin kanssa. Nihil Interit on kustantanut tähän mennessä parikymmentä runokirjaa. Yhdistyksen arvostelupalvelun kautta saa kaunokirjallisille teksteille lukijan, joka antaa palautetta ja ideoita tekstin muokkaamiseen. Yhdistys järjestää myös erilaisia runotilaisuuksia, joissa runoja esitetään tuorein keinoin.

Nihil Interit on palkinnon saajista minulle runoilijana läheisin. Olen lukenut Tuli&Savu-lehteä ja nettisivua, tehnyt toimittajana jutun yhdistyksen runokiertueesta ja lukenut yhdistyksen julkaisemia kirjoja.

Muusikko Marko Vuoriheimo on kuuro rap-artisti Signmark, joka kuvaa tuotantoaan kevyeksi, kantaa ottavaksi bilemusiikiksi. Vuoriheimon mukaan yhteiskunnan ei pitäisi kohdella kuuroja vammaisina, vaan kielivähemmistönä, jolla on oma kulttuurinsa ja historiansa.

Lisätietoa palkinnon saajista ja perusteista löydät täältä.

Onnitteluni Suomi-palkinnon saajille!