May 242018
 

Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen, jonka tavoitteena on vähentää riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja tarvetta metsästykseen liittyviin poikkeuslupiin sekä parantaa saalistietoa erityisesti taantuvien vesilintujen osalta. Metsästysajat pitenevät kesäkuusta alkaen useiden riistalajien osalta.

– Hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästysaikoja pidennettiin erityisesti metsä- ja liikennevahinkojen estämiseksi. Vahvistunut hirvieläinkanta näkyy esimerkiksi taimikkotuhoina ja tähän puututaan nyt, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Koko maassa lokakuun toisena lauantaina alkava varsinainen hirvenmetsästyskausi jatkuu vuoden loppuun, ja sen jälkeenkin hirveä saa jatkossa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään asti. Valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista saa vastaavasti metsästää varsinaisen metsästysajan lisäksi ilman koiraa helmikuun 1. päivästä helmikuun 15. päivään.

Lapin aikaistettu hirvenmetsästys koskee jatkossa myös Kuusamon ja Taivalkosken alueita. Aikaistettuun metsästykseen liittyvä hirven kiimarauhoitus lyhenee samalla niin, että rauhoitus alkaa syyskuun 21. päivänä ja kestää lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.

Poikkeuslupia tarvitaan jatkossa harvemmin

Meri- ja kanadanhanhien metsästys pelloilla alkaa jatkossa jo 10. päivänä elokuuta. Peltometsästyksellä rajoitetaan alkusyksyn maatalousvahinkoja, joita hanhet aiheuttavat erityisesti rannikkoseudulla.

Itämerennorpan metsästysaika muutettiin puolestaan vastaamaan hallin metsästysaikaa, eli norppa on rauhoitettu tammikuun 1. päivästä huhtikuun 15. päivään. Näin itämerennorppaa voidaan metsästää myös loppusyksyllä, jolloin norpat aiheuttavat merkittävää haittaa kalataloudelle. Riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja rajoitetaan myös oravan, kärpän ja näädän rauhoitusaikoihin tehdyillä muutoksilla.

Muutokset metson, teeren ja pyyn rauhoitusaikoihin mahdollistavat metsästyksen jatkamisen hyvinä lintuvuosina joulukuun 10. päivään asti. Jos lintukannat runsastuvat merkittävästi, urosmetson ja -teeren talvimetsästys on lisäksi mahdollista tietyillä alueilla tammikuun 10. päivästä tammikuun loppuun. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa metson metsästysaikaa kuitenkin lyhennettiin. Metsäkanalintukantoja arvioidaan vuosittain kolmiolaskentojen perusteella, ja metsästystä rajoitetaan tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Peltopyyn metsästysaikaa pidennettiin joulukuun loppuun asti. Muutoksella parannetaan riistatalouden toimintaedellytyksiä.

Velvollisuus saalisilmoituksen tekemiseen laajenee vuonna 2020

Metsästäjän on elokuun 2020 alusta alkaen tehtävä Suomen riistakeskukselle ilmoitus myös saaliiksi saamastaan haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. Saalistiedon parantaminen on välttämätöntä, sillä edellä mainittujen vesilintujen kannat ovat taantuneet jo pitkään. Ilmoituksen tekeminen onnistuu helposti Oma riista -palvelussa, mutta myös lomakkeella tehtävä ilmoitus on mahdollinen.

Asetuksessa on säännökset myös metsästyksen johtajan läsnäolovelvollisuudesta seuruemetsästyksessä sekä metsästyksen johtajan tehtävistä suurpetojen metsästyksessä. Ilma-asetta ja hirvieläinten pyyntilupamenettelyä koskeviin säännöksiin tehtiin lisäksi vähäisiä muutoksia.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128, etunimi.sukunimi@mmm.fi

ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 0295 162 338, etunimi.sukunimi@mmm.fi

neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh 0295 162 391, etunimi.sukunimi@mmm.fi (tavattavissa 28.5. alkaen)

Metsästysajat muuttuvat – muutokset voimaan kesäkuun alussa
Lähde: Suomen Riistakeskus

May 212018
 

Suomen riistakeskus päivittää Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman vastaamaan halli- ja norppakantojen viimeaikaista kehitystä ja kannanmuutosten vaikutuksia muun muassa kalataloudelle. Päivitykseen osallistetaan laajasti sidosryhmiä.

Itämeren halli- ja norppakannat romahtivat 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ympäristömyrkkyjen aiheuttaman lisääntymishäiriön takia muutamaan tuhanteen yksilöön. Suojelutoimien ansiosta kannat alkoivat runsastua, ja Itämeren hyljekannoille laadittiin kansallinen hoitosuunnitelma vuonna 2007.

– Suunnitelman tavoite oli turvata hyljekantojen suotuisa suojelutaso. Tavoite on toteutunut, sillä hallin ja itämerennorpan kannat ovat runsaassa kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet, hoitosuunnitelmatyötä vetävä Arto Marjakangas Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hallin laskentakanta Itämerellä on kasvanut 30 000 yksilöön, mutta Suomen vesialueilla hallikanta ei ole runsastunut sitten vuoden 2006. Suomen merialueilla on laskennoissa tavattu noin 10 000 hallia, niistä ylivoimaisesti suurin osa Lounaissaaristossa.

Itämerennorpan populaatio on pirstoutunut neljään osakantaan, joista Perämeren kanta on suurin. Vuonna 2017 Perämeren laskentakannaksi saatiin runsaat 13 600 norppaa. Perämeren norppakanta kasvaa hitaasti, kun taas pienemmät osakannat ovat vakaita tai taantuvia.

Hallia on voitu metsästää vuodesta 1998, ja norpan metsästys pyyntiluvalla on ollut mahdollista Perämeren-Merenkurkun hoitoalueella metsästysvuodesta 2015–2016 lähtien.

Vuoden 2007 hoitosuunnitelmassa esitetään kasvavien hyljekantojen mahdollistavan niiden taloudellisen hyödyntämisen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2009 hyljetuotteiden kaupasta vei kuitenkin pohjan tavoitteelta, koska asetus käytännössä tarkoittaa hyljetuotteiden kauppakieltoa.

Hylkeet aiheuttavat haittaa kalastukselle ja kalankasvatukselle. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kalatalouselinkeinolle koituvien vahinkojen nimellisarvo on viime vuosina ollut yhteensä n. 1,5–2 milj. euroa vuodessa. Merkittävät vahingot ovat lisänneet vaatimuksia hyljekantojen rajoittamisesta.

Hoitosuunnitelman päivitysprosessiin osallistetaan sidosryhmiä, jotka edustavat kalataloutta, saariston ja rannikon väestöä, riistapolitiikkaa, hylkeenmetsästäjiä, suojelua ja hyljetutkimusta. Sidosryhmien osallistaminen alkaa kesäkuussa jatkuen syksyyn asti.

Hyljekantojen hoitosuunnitelma päivitetään
Lähde: Suomen Riistakeskus

May 172018
 

Metsästysammunnan ABC on Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen kehittämä ampumakoulutus metsästäjille. Se sopii hyvin sekä juuri tutkinnon suorittaneille että niille, jotka haluavat parantaa ampumataitojaan.

Ampumarataharjoittelu on tärkeä osa omien taitojen kehittämisessä, mutta metsästysammunta on myös muuta. Se on omien rajojen tuntemista, nopeiden ratkaisujen tekemistä sekä välineiden tuntemista.

Kuuden tunnin koulutuksessa perehdytään haulikko- ja kivääriammuntaan sekä turvallisuuteen. Koulutuksen hinta on 70 euroa, mikä sisältää koulutuksessa käytettävät aseet ja patruunat. Mukaan tarvitset vain kuulosuojaimet ja ampujanlasit.

Osallistujat saavat todistukseksi Metsästysampumakortin.

Katso kalenterista tulevat koulutukset tästä.

Haulikko- ja kivääriosiot

Ammunnan ABC -koulutus on jaettu kahteen kolmen tunnin osioon ampumaradalla. Haulikko-osiossa ammutaan mm. haulikon osumakuvio, paikallaan olevaan, liikkuvaan sekä lentävään maaliin.

Kivääriosiossa taas opetellaan kiväärin kohdistaminen, kasan ampuminen, paikallaan olevaan sekä liikkuvaan maaliin ampuminen. Molemmissa osioissa kiinnitetään huomiota turvalliseen aseenkäsittelyyn. Koulutus tapahtuu pienryhmissä, joissa jokainen osallistuja suorittaa kaikki harjoitteet.

abc.metsastajaliitto.fi -sivuilla voit tutustua metsästysammunnan perusteisiin, katsoa koulutusvideoita tai lukea Metsästysammunnan ABC -oppaan digiversion. Päivitämme sivuille metsästysaseisiin ja patruunoihin tulleita lakimuutoksia tai voit hyödyntää haulilaskuriamme, kun testaat uusia patruunoita.

Lisätietoja: koulutussuunnittelija Jussi Partanen, puh. 010 841 0065 tai jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Tervetuloa Metsästysammunnan ABC -koulutukseen
Lähde: Suomen Riistakeskus

May 152018
 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikössä on aloitettu tutkimusprojekti koirien maahantuonnin aiheuttamasta riskistä ihmisten ja eläinten terveydelle. Riskinarviointitutkimuksessa kartoitetaan Suomen tuontikoiratilannetta sekä koirien mahdollisesti mukanaan tuomia riskejä suomalaisille ja heidän koirilleen. Projektissa pyritään tuottamaan lisää tietoa niin viranomaisille, tuontikoirien tuojille kuin koirien omistajillekin.

”Tämä tutkimus on erittäin tarpeellinen. Suomessa ei ole riittävästi maakohtaista tietoa tuontikoirista ja niiden mahdollisesti kantamista taudinaiheuttajista. Tutkimustuloksien puuttuessa koirien maahantuonnin aiheuttamista riskeistä ei voida myöskään muodostaa selkeää kuvaa tuontikoirista käytävän keskustelun tueksi. Tutkimuksen myötä tämä korjaantunee”, sanoo erikoistutkija, ELT Heidi Rossow Evirasta.

Hyötyä koirien tautitutkimukseen ja maahantuontitoimintaan
Projektin tavoitteena on selvittää, aiheuttaako koirien tuominen Suomeen terveydellistä riskiä suomalaisille tai heidän koirilleen. Samalla saadaan myös tietoa koirien maahantuontia koskevaan toimintaan.

Maahan tulevista koirista otetaan laboratorionäytteitä. Verinäytteistä selviää, ovatko koiran rabiesrokotukset kunnossa ja vastaavatko ne lemmikkieläinpassin merkintöjä. Tutkimuksessa selvitetään myös, onko koirassa ihmiseen tarttuvia moniresistenttejä bakteereita (kuten MRSA ja ESBL) tai taudinaiheuttajia, joita ei Suomessa tavanomaisesti esiinny. Koiran ulosteesta saadaan selville, onko siinä esimerkiksi myyräekinokokin munia eli mahdollisia ihmiseenkin tarttuvia heisimatoja.

Ilmoita koirasi tutkimukseen
Tutkimukseen voivat osallistua niin yksityisen ihmisen kuin yhdistyksen kautta maahan tuodut koirat.

”Kaikki koirat, taustasta ja iästä riippumatta, voidaan ilmoittaa tutkimukseen. Projektin tutkijat valitsevat sopivat koirat näytteenottoon. Ainoa ehto on, että koira on ollut alle kuukauden Suomessa. Toki myös lähikuukausina tulossa olevan tuontikoiran voi ilmoittaa mukaan”, sanoo erikoistutkija Suvi Joutsen Evirasta

Ilmaista tietoa koiran terveydentilasta
Tutkimukseen osallistumalla koiranomistaja saa tärkeää tietoa koiransa terveydentilasta, koska halutessaan hän saa koiransa laboratoriotutkimusten tulokset tietoonsa. Projektiin kuuluvat laboratoriotutkimukset ovat omistajalle maksuttomia.

Projektin raportissa ja muissa julkaisuissa tuloksia käsitellään niin, etteivät omistajan tai koiran tiedot ole tunnistettavissa.

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen tai sinulla on jotain kysyttävää, ota yhteyttä projektin tutkijoihin.

Lisätietoja sähköpostitse:
erikoistutkija Suvi Joutsen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
erikoistutkija, ELT Heidi Rossow, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
yksikönjohtaja, professori Pirkko Tuominen, riskinarvioinnin tutkimusyksikkö
sähköpostit: etunimi.sukunimi@evira.fi

Evira selvittää tuontikoirien riskejä
Lähde: Suomen Riistakeskus