Nov 202018
 

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä nähtiin, että uhkaa aiheuttavan suden määritelmä vaatii tarkennusta erityisesti käytettävissä olevan havaintotiedon näkökulmasta. Susien käyttäytymisestä tiheämmin asutuilla alueilla tarvittaisiin lisäksi enemmän tutkimustietoa.

Nykyisen hoitosuunnitelman mukaisesti alle 100 metrin päässä asutusta talosta tai eläintuotantolaitoksesta tehtyjä TASSU-järjestelmään kirjattuja suden jälki- tai muita havaintoja voidaan käyttää perusteena, kun sutta mahdollisesti tarkastellaan uhka-arvion näkökulmasta. Selkeästi uhkaa aiheuttavia ja toimenpiteitä vaativia tapauksia ovat esimerkiksi ne, joissa susi ei väistä tai pelkää ollenkaan ihmistä tai ne, joissa susi liikkuu päiväsaikaan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla.

Valmisteluryhmän mielestä olisikin tärkeää jatkaa sellaisten työkalujen kehittämistä, joilla voidaan arvioida, milloin kyseessä on uhkaa aiheuttava susi, jotta toimenpiteitä voidaan kohdentaa oikein. Osa asuttujen talojen tai eläintuotantolaitosten läheisyydessä tehdyistä susihavainnoista on sellaisia, etteivät ne vaadi viranomaisilta välittömiä toimenpiteitä, vaikka ne tällä hetkellä luokitellaankin 100 metrin tulkinnalla niin sanotuiksi pihahavainnoiksi. Kyse voi olla suden luonnollisesta liikkumisesta paikasta toiseen.

Sudet pyrkivät tutkimusten mukaan tavallisesti välttelemään asuttuja alueita. Nuoret yksilöt, joilla ei ole omaa reviiriä tai jotka ovat vasta perustamassa sellaista, liikkuvat useammin asutuksen läheisyydessä. Susien hakeutumisessa asutuksen läheisyyteen on lisäksi huomattavia yksilöllisiä eroja.

Susilauman reviiri on seurantasusiin pohjautuvan tarkastelun perusteella keskimäärin 1 200 neliökilometriä ja susien liikkumisalueelle mahtuu monenlaisia maisemia ja poikkeuksetta myös ihmisasutusta. On mahdollista, että tiheämmin asutussa läntisessä Suomessa sudet ovat tottuneempia ihmisten läheisyyteen kuin itäisessä Suomessa.

Pannoitusten ja TASSU-havaintojen avulla lisätietoa susien liikkeistä

Vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot ovat tutkimuksen ja hallinnon kannalta erittäin tärkeää dataa. Järjestelmään kirjatut havainnot ovat myös kaikkien nähtävissä riistahavainnot.fi-palvelussa. Järjestelmään kirjattujen susihavaintojen lukumäärästä ei voida kuitenkaan suoraan tehdä johtopäätöksiä susien lukumääristä tai liikkeistä.

Susista tehdään enemmän havaintoja reviirialueilla, jotka sijaitsevat ihmisten tiheämmin asuttamilla alueilla. Havaintoja on enemmän, koska havainnontekijöitä on enemmän. Jos susi liikkuu esimerkiksi yöaikaan kylätiellä, voidaan alueelta kirjata seuraavan päivän aikana kymmeniä jälkihavaintoja sudesta lähellä asutusta, vaikka kyse on määritelmällisesti yhdestä tapauksesta.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että havaintodatan tarkkaan analyysiin ja siihen liittyvään viestintään tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Susien pannoitukset läntisessä Suomessa olisivat myös valmisteluryhmän mielestä tärkeitä, koska pannoitusten avulla saatu tieto yhdistettynä muuhun havaintoaineistoon antaisi lisää tietoa susien liikkumisesta itäistä Suomea tiheämmin asutuilla alueilla.

Valmisteluryhmä korosti, että susikannan hoitosuunnitelmatyössä tulisi tukea paikallisia ihmisiä, joiden kotiseuduilla susia on, jotta ihmisen ja suden rinnakkaiseloa voitaisiin parantaa. Susiin liittyvän monipuolisen tiedon jakaminen on tärkeää erityisesti niillä alueilla. Seuraavassa kokouksessa valmisteluryhmä tarkastelee susien poikkeuslupia ja suden kannanhoidollista metsästystä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Vesa Ruusila, erätalousneuvos, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi

MMM: Uhkaa aiheuttavan suden määritelmää olisi hyvä tarkentaa
Lähde: Suomen Riistakeskus