Feb 122010
 

Pääsiäinen määrää kevään kirkollisten merkkipäivien sijoittumisen kalenteriin. Laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaistiistain jälkeen alkoi katolisella ajalla 40 arkipäivän paastonaika, jota edelsi eloisat juhlat. Useissa maissa, kuten Saksassa, myös maanantaina vietetään laskiaista. Tuhkakeskiviikko aloittaa paastoamisen. Ortodoksit aloittavat paaston jo maanantaina. Nimitys laskiainen ei liity mäenlaskuun vaan laskeutumiseen paastoon, joka päättyy pääsiäisenä.
Laskiaisesta on useita nimityksiä eri puolilla maailmaa. Monissa maissa on keskiajalta lähtien vietetty karnevaaleja. Nykyään kuuluisimmat karnevaalit pidetään Rio de Janeirossa.
Uskonpuhdistuksen jälkeen paaston noudattaminen ei säilynyt suomalaisten perinteissä. Laskiaisenviettoon Suomessa on liittynyt reipas syöminen vielä sittenkin, kun laskiainen ei enää merkinnyt paaston alkua. Ruokaa piti olla runsaasti ja sen tuli olla rasvaista, jotta ruuan riittävyys ja karjaonni olisi taattu tulevaksi vuodeksi. Rasvarieskat, läskipannukakut ja siansorkat eivät enää ole tyypillisiä laskiaisherkkuja, mutta hernerokka sekä laskiaispulla muistona katoliselta ajalta kuuluvat edelleen laskiaiseen.
Mäenlasku on ollut ja on edelleen laskiaisenvieton kohokohta. Muistan lapsena osallistuneeni laskiaisriehaan, jossa mäenlaskun lisäksi oli tarjolla muutakin talviliikuntaa rekiajeluineen. Laskiaisrieha tarjosi aina myös tilaisuuden herkutteluun.
Lapsena en kuitenkaan aina viettänyt laskiaista mitenkään erityisesti, koska mäenlasku kuului arkeenkin. Aikuisena laskiaisen kohokohta on ollut laskiaispullat, joita niitäkään en jaksa itse leipoa. Pulkkamäkeen olisi kyllä toisinaan kova hinku. Pitäisi ostaa pulkka ja muuttaa lähemmäksi mäkiä.
Laskiaissunnuntai ja ystävänpäivä hoituvatkin samalla kertaa herkuttelun merkeissä, ja tiistaina saan vielä tilaisuuden jatkaa herkuttelua, nam.