Jul 162018
 

– Norppien lentolaskennat toteutetaan karvanvaihtoaikaan huhtikuussa, jolloin norpat ovat runsaslukuisimpina näkyvillä kevään viimeisillä jäillä. Parhaimmissakaan olosuhteissa laskennoissa ei kuitenkaan havaita kaikkia hylkeitä, koska osa yksilöistä on vedessä. Lisäksi jääolosuhteilla on merkittävä vaikutus laskentojen onnistumiseen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Mervi Kunnasranta kertoo.

− Hyvän jäätalven ansiosta lentolaskenta oli mahdollista pitkästä aikaa myös norpan eteläisillä esiintymisalueilla Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Edellisen kerran norppia pystyttiin laskemaan vastaavissa jääolosuhteissa vuonna 2011, Kunnasranta sanoo.

Saaristomeren norppakanta on noin 200–300 yksilöä

Parhaana laskentapäivänä Saaristomerellä (mukana myös Ahvenanmaan merialueita) havaittiin 122 norppaa. Itäisellä Suomenlahdella norppia havaittiin 12.

Suomenlahdella alueen pesivä norppakanta on edelleen keskittynyt pääosin Venäjän puolelle, mutta on sielläkin vähälukuinen.

-On ilahduttavaa, että Kotkan ja Haminan edustan jäillä nähtiin nyt yli kymmenen norppaa, joka on jo suuri osa alueen Saaristomeren kantaakin pienemmästä norppamäärästä, sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

-Havaittujen yksilöjen määrä voi viitata siihen, että hyvinä jäävuosina norppa voi lisääntyä myös Suomen puoleisella Suomenlahdella, Halkka toteaa.

Itämeren norppakanta Perämeren varassa

Kaiken kaikkiaan koko Itämeren alueen norppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä.

Eteläisimmillä alueilla leudot talvet heikentävät merkittävästi pesintäolosuhteita. Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä, jossa laskennat voidaan hyvien jääolosuhteiden ansiosta toteuttaa vuosittain. Keväällä 2018 lentolaskentalinjat kattoivat Perämerellä 13,4 % jääpinta-alasta. Laskennoissa havaittiin 1 331 norppaa, joista jäällä olevien norppien kokonaismääräksi laskettiin 9 919 yksilöä, mikä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna.

– Perämeren tulosten suuri vuosittainen vaihtelu viime vuosina kertoo ennen kaikkea muutoksista laskentaolosuhteissa – ei niinkään norppakannassa, sanoo Markus Ahola Ruotsin luonnonhistorialliselta museolta.

– Perämerellä on laskettu eniten norppia leutojen talvien jälkeen olosuhteissa, joissa jäät ovat alkaneet rikkoutua jo ennen laskentajaksoa. Tänä keväänä jäätalvi jatkui pidempään ja laskentatulos oli aiempien vuosien kanssa vertailukelpoisella tasolla. Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa, Ahola kertoo.

Suomen alueen norppalaskennat rahoittaa ympäristöministeriö. Laskentojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Luke yhteistyössä Metsähallituksen ja Suomen WWF:n kanssa. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo (Naturhistoriska riksmuseet).

Lisätietoja:

Mervi Kunnasranta/Luonnonvarakeskus
mervi.kunnasranta@luke.fi
0295323561
0503023561

Antti Halkka/WWF
040 70065 82

Markus Ahola/Ruotsin luonnonhistoriallinen museo
markus.ahola@nrm.se
0400544923

Jää oli etelässä riittävän paksua ja peittävää ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen
Lähde: Suomen Riistakeskus