Sep 142018
 

Belgian viranomaiset ovat raportoineet ensimmäisestä afrikkalaisen sikaruton (ASF) taudinpurkauksesta Belgiassa. Tauti todettiin villisioista, jotka löytyivät kuolleina Belgian eteläosasasta, paikasta, joka sijaitsee n. 12 km Ranskan rajasta ja n. 17 km Luxenburgin rajasta.

Alueella on käynnissä taudin torjuntatoimenpiteet sekä selvitykset tartunnan lähteestä. Lähimmät tämä vuonna raportoidut taudinpurkaukset sijaitsevat useiden satojen kilometrien päässä, joten taudinaiheuttaja on todennäköisesti kulkeutunut Belgiaan ihmisten mukana.

5.9.2018 päivitetyt ASF-rajoitusalueet Euroopassa. (Kuva: Euroopan komissio) 

Evira: Afrikkalaista sikaruttoa löytyi villisioista Belgiassa
Lähde: Suomen Riistakeskus

Sep 132018
 

Kiima, muutto ja metsästys lisäävät hirvieläinten liikkuvuutta. Tarkkaavaisuus ja ajonopeuden alentaminen auttavat autoilijaa välttämään kolaria.

Hirvieläinten aktiivisuus ja liikkuvuus on suurta erityisesti syksyisin. Liikkumista lisää hirvien kiima-aika syys-lokakuussa ja vastaavasti peurojen kiima-aika myöhemmin loppusyksyllä. Lisäksi hirvien luontainen siirtyminen talvilaitumille laittavat hirvieläimiä liikkeelle yhä enemmän.

Hirvieläimet liikkuvat aamu- ja iltahämärässä. Tästä syystä kaikkien tiellä liikkujien on syytä olla tarkkana iltojen pimetessä. Erityisen tarkkana kannattaa olla parin tunnin ajan ennen ja jälkeen auringon laskun ja nousun. Usvan tai sateen vähentäessä näkyvyyttä kannattaa pudottaa ajonopeutta, jotta eläinten tullessa tielle reagointiin jää riittävästi aikaa.

Jokaiseen autoon riistaonnettomuusmerkki

Varsinkin hirvivaroitusalueilla liikkuessa tarkkaile aktiivisesti tien pientareita ja vähennä ajonopeutta. Hirvivaroitusmerkki kertoo siitä, että alueella on erityinen riski törmätä hirvieläimeen. Mikäli näet hirven tai peuran tiellä tai sen läheisyydessä, vähennä nopeuttasi välittömästi. Useita eläimiä voi liikkua yhdessä ja tien jo ylittäneen yksilön perässä voi tulla vielä muita.

Hiljennä vauhtiasi, mikäli tulet hirvieläinonnettomuuspaikalle. Pelastushenkilöstö tai suurriistavirka-apuhenkilöt (SRVA) saattavat olla paikalla suorittamassa tehtäväänsä. Mikäli saavut paikalle ensimmäisenä, varoita muuta liikennettä. Huolehdi mahdollisista loukkaantuneista taitojesi ja kykyjesi mukaan.

Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta täytyy aina ilmoittaa hätäkeskuksen 112 numeroon. Helpoiten se onnistuu puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja SRVA löytää perille.

Pidä aina autossa mukanasi riistaonnettomuusmerkkiä, jossa on toimintaohjeet suurriistakolarien varalle. Riistaonnettomuusmerkillä voi myös merkitä kolaripaikan, mikä helpottaa kolarin jälkiselvittelyä ja esimerkiksi loukkaantuneen eläimen jäljitystä. Riistaonnettomuusmerkki on tulostettavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Tulosta riistaonnettomuusmerkki autoosi

Riski hirvieläinkolariin kasvaa syksyisin
Lähde: Suomen Riistakeskus

Sep 122018
 

Lapin pelastuslaitos vetoaa metsästäjiin ja muihinkin metsässä liikkuviin, jotta jokainen varmistaa huolella, että omat tulet on varmasti sammuneet ennen kun lähdetään asentopaikalta. Lapin alueella on syyskuun alun aikana syttynyt ja sammutettu jo useita nuotion pohjista lähteneitä maastopaloja. Lapin pelastuslaitoksesta muistutetaan, että kesän kuivuus jatkuu edelleen, eivätkä pienet syyssateet riitä kastelemaan kuin pintamaat, joiden alla oleva kunttakerroksen turve on erittäin kuivaa ja syttymisherkkää.

Lapin pelastuslaitoksen Facebook-sivulla todetaan niin ikään, että monet palokuntalaisetkin ovat hirvimiehiä ja metsästäjiä, joten juuri tähän aikaan sammutusresurssit voivat olla tiukilla. Joten sammutetaan siis nuotiot huolella eikä jätetä niitä kytemään metsään.

Lapin pelastuslaitos vetoaa metsästäjiin: Huolellisuutta tulenkäsittelyyn!
Lähde: Suomen Riistakeskus

Sep 102018
 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aloittaa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle 11. syyskuuta 2018. Lentolevitykset jatkuvat aloituspäivästä noin kuukauden ajan. Suomi on vuodesta 1991 virallisesti ollut raivotaudista vapaa maa. Levitysten tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen.

Raivotautisyöttirokotteita on käytetty menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa metsäraivotaudin torjuntaan. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta.

Rokotteet levitetään kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin klo 7 – 21 välillä noin viiden viikon aikana. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista.

Syötit pudotetaan lentokoneesta 60 – 70 metrin välein, lentolinjojen väli on kilometri. Niitä ei pudoteta pihoille, asutuskeskuksiin eikä vesistöihin. Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Eviraan.

Näin tunnistat syöttirokotteet
Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 cm:n kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

Kuvia syöttirokotteista

Vältä syöttirokotteisiin koskemista
Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei saisi koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä niihin tarttuva ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu.

Asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin.

Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, on haavoja pestävä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa vielä 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen.

Myös koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta. Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.

Lisää tietoa eläinlääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista (Fimea)

Rokotusalueelta voi kerätä marjoja ja sieniä.

Lähetä pienpetoja seurantatutkimukseen
Raivotaudin esiintymistä seurataan jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä. Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Eviraan seurantatutkimuksiin. Eläinnäytteistä Evira seuraa rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä toivotaan myös näytteeksi raivotaudin seurantaa varten.

Pienpetojen lähettäminen

Lue lisää
Eläimen raivotauti

Lisätietoja:
erikoistutkija Tiina Nokireki, p. 050 413 1687 (lentolevitykset ja raivotaudin diagnostiikka)
ylitarkastaja Tiia Tuupanen, p. 040 489 3348 (raivotaudin vastustaminen)
erikoistutkija Marja Isomursu, p. 040 512 1248 (pienpetojen tutkiminen)

Evira: Vuotuiset raivotaudin syöttirokotteiden lentolevitykset kaakkoisrajalle alkavat
Lähde: Suomen Riistakeskus