Jul 162018
 

– Norppien lentolaskennat toteutetaan karvanvaihtoaikaan huhtikuussa, jolloin norpat ovat runsaslukuisimpina näkyvillä kevään viimeisillä jäillä. Parhaimmissakaan olosuhteissa laskennoissa ei kuitenkaan havaita kaikkia hylkeitä, koska osa yksilöistä on vedessä. Lisäksi jääolosuhteilla on merkittävä vaikutus laskentojen onnistumiseen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Mervi Kunnasranta kertoo.

− Hyvän jäätalven ansiosta lentolaskenta oli mahdollista pitkästä aikaa myös norpan eteläisillä esiintymisalueilla Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Edellisen kerran norppia pystyttiin laskemaan vastaavissa jääolosuhteissa vuonna 2011, Kunnasranta sanoo.

Saaristomeren norppakanta on noin 200–300 yksilöä

Parhaana laskentapäivänä Saaristomerellä (mukana myös Ahvenanmaan merialueita) havaittiin 122 norppaa. Itäisellä Suomenlahdella norppia havaittiin 12.

Suomenlahdella alueen pesivä norppakanta on edelleen keskittynyt pääosin Venäjän puolelle, mutta on sielläkin vähälukuinen.

-On ilahduttavaa, että Kotkan ja Haminan edustan jäillä nähtiin nyt yli kymmenen norppaa, joka on jo suuri osa alueen Saaristomeren kantaakin pienemmästä norppamäärästä, sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

-Havaittujen yksilöjen määrä voi viitata siihen, että hyvinä jäävuosina norppa voi lisääntyä myös Suomen puoleisella Suomenlahdella, Halkka toteaa.

Itämeren norppakanta Perämeren varassa

Kaiken kaikkiaan koko Itämeren alueen norppakannan arvioidaan olevan yli 20 000 yksilöä.

Eteläisimmillä alueilla leudot talvet heikentävät merkittävästi pesintäolosuhteita. Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä, jossa laskennat voidaan hyvien jääolosuhteiden ansiosta toteuttaa vuosittain. Keväällä 2018 lentolaskentalinjat kattoivat Perämerellä 13,4 % jääpinta-alasta. Laskennoissa havaittiin 1 331 norppaa, joista jäällä olevien norppien kokonaismääräksi laskettiin 9 919 yksilöä, mikä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna.

– Perämeren tulosten suuri vuosittainen vaihtelu viime vuosina kertoo ennen kaikkea muutoksista laskentaolosuhteissa – ei niinkään norppakannassa, sanoo Markus Ahola Ruotsin luonnonhistorialliselta museolta.

– Perämerellä on laskettu eniten norppia leutojen talvien jälkeen olosuhteissa, joissa jäät ovat alkaneet rikkoutua jo ennen laskentajaksoa. Tänä keväänä jäätalvi jatkui pidempään ja laskentatulos oli aiempien vuosien kanssa vertailukelpoisella tasolla. Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa, Ahola kertoo.

Suomen alueen norppalaskennat rahoittaa ympäristöministeriö. Laskentojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Luke yhteistyössä Metsähallituksen ja Suomen WWF:n kanssa. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo (Naturhistoriska riksmuseet).

Lisätietoja:

Mervi Kunnasranta/Luonnonvarakeskus
mervi.kunnasranta@luke.fi
0295323561
0503023561

Antti Halkka/WWF
040 70065 82

Markus Ahola/Ruotsin luonnonhistoriallinen museo
markus.ahola@nrm.se
0400544923

Jää oli etelässä riittävän paksua ja peittävää ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen
Lähde: Suomen Riistakeskus

Jul 092018
 

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle esitysluonnoksen, jonka mukaan alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksu alennettaisiin nykyisestä 39 eurosta 20 euroon. Muutoksen tavoitteena olisi alentaa metsästysharrastuksen kustannuksia ja kannustaa nuoria metsästysharrastuksen pariin. Myös eduskunta on edellyttänyt nuorten riistanhoitomaksun alentamista.

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa kannustaa myös muita toimijoita edistämään nuorten metsästysharrastusta. Nuorten ottaminen mukaan metsästysseurojen toimintaan tukee metsästyskulttuurin jatkuvuutta, ja metsästäjien ikärakenteella on myös laajempia merkityksiä. Riistakantojen hallinta perustuu metsästäjien toimintakykyyn ja metsästäjäkunnan ikääntyminen saattaa vaarantaa myös riistaeläinten aiheuttamien liikenne-, maa- ja metsätalousvahinkojen torjunnan.

–Metsästys on verraton tapa viettää aikaa yhdessä luonnossa. Varsinaisten jahtien lisäksi metsästäjät tekevät tärkeää työtä luonnon- ja riistanhoidon eteen. Esitys on vahva viesti kaikille riistakentän toimijoille edistää nuorten osallistumista metsästysharrastukseen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Riistanhoitoyhdistykset järjestävät metsästäjätutkintoon valmentavia kursseja

Ennen riistanhoitomaksun suorittamista on osoitettava metsästyksen ja riistanhoidon sekä metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus suorittamalla metsästäjätutkinto. Tutkinto ja sen koulutusmateriaalit uudistettiin viime vuonna, ja riistanhoitoyhdistykset järjestävät tutkintoon valmentavia kursseja.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että jokainen riistanhoitoyhdistys järjestää kursseja metsästyksestä kiinnostuneille.

Jokaisen, joka harjoittaa metsästystä tai toimii metsästyslaissa tarkoitettuna metsästyksen johtajana, on maksettava metsästysvuosittain riistanhoitomaksu. Maksun suorittaneelle annetaan metsästyskortti. Henkilön, joka toimii metsästettäessä vain koiran ohjaajana tai hirvieläimen metsästyksessä ajomiehenä tai joka vain muulla vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä, ei tarvitse suorittaa riistanhoitomaksua.

Lausuntopyyntö löytyy osoitteesta https://mmm.fi/lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula, puh. 050 3315 128, etunimi.sukunimi@mmm.fi
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 040 867 2667, etunimi.sukunimi@mmm.fi
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi

MMM tiedote 6.7.2018

Maa- ja metsätalousministeriö esittää nuorten riistanhoitomaksua alennettavaksi
Lähde: Suomen Riistakeskus

Jul 062018
 

Tuore tutkimus osoittaa tavipoikueiden suosivan majavapatojen yläpuolelle muodostuvia tulvalampia. Monilla alueilla majavan patoaltaiden määrä on jopa tärkein tekijä tavien poikastuotolle.

Majava on ekosysteemi-insinööri, joka insinööritaidoillaan rakentaa patoja ja saa aikaan tulva-altaita keskelle metsää. Majavan vaikutusta ympäristöönsä voi verrata lähinnä afrikannorsuun. Vain nämä kaksi nisäkästä pystyvät katkomaan täysikasvuisia puita.

Majavalla on merkitystä

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin majava-altaiden vaikutusta vesilintuihin, esimerkkilajiksi valittiin tavi, sinisorsan jälkeen toiseksi runsain vesilintumme.

Tutkimuksessa vertailtiin kahta eteläsuomalaista aluetta: majavallista Evoa majavattomaan Nuuksioon. Vertailu voitiin tehdä, sillä erämaiset alueet olivat muilta osin varsin samankaltaisia.

Tulokset olivat selkeitä: tavipariskunnat ja erityisesti poikueet suosivat majavan asuttamia alueita. Tutkijoiden veikkauksen mukaan lentokyvyttömät tavipoikaset jäävät mieluusti asumaan löytämäänsä majava-altaaseen, jossa on runsaasti hyönteisravintoa tarjolla. Aikuiset siirtyvät helpommin vesistöjen välillä.

Tavin poikasten majavansuosinta näkyi jo tarkasteltaessa yksittäistä patoallasta. Vaikutus tavipariskuntiin näkyi selvemmin vasta kun vertailtiin maisematason mittakaavassa majavallisia ja majavattomia alueita.

Majavasta kosteikkojen ennallistaja

Kosteikot ovat monimuotoisia eliöyhteisöjä, jotka tarjoavat ekosysteemipalveluita myös ihmiselle: puhdistavat vettä, synnyttävät asuinsijoja kalanpoikasille ja vesilintupoikueille. Viimeisen vuosisadan aikana niistä on hävinnyt Euroopassa 60–90 prosenttia. Ennallistamiselle olisi siis kova tarve.

Majavalla on monia loistavan ennallistajan ominaisuuksia: se pystyy rajoittamaan vedenvirtausta tehokkaasti ja sopeutuu moniin elinympäristöihin – onhan se niissä elänyt ennen ihmisen saapumista.

Nyt julkaistu tutkimus tukee aiempia havaintoja siitä, että majavan palauttaminen on mahdollinen ja taloudellisesti järkevä tapa ennallistaa kosteikkoalueita.

Lisätietoa:

Alkuperäinen artikkeli Ibis-julkaisussa: The effect of beaver facilitation on Common Teal: pairs and broods respond differently at the patch and landscape scales

Blogikirjoitus aiheesta Britannian lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla: Beavers facilitate Teals at different scales.

Petri Nummi
Helsingin yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
petri.nummi@helsinki.fi
050 433 4626

Tavin poikaset rakastavat ekosysteemi-insinööriä
Lähde: Suomen Riistakeskus